Siirry pääsisältöön

Tekstit

Vaatetuksen sietämätön keveys

Vaatetuksella on aina ollut tietty funktio.
Lämmittää, peittää, paljastaa, jeesata urheilusuoritusta:-),  rohkaista, vietellä...
Vuosien varrella on tutuksi tulleet myös unisex-vaatteet.  Mitä olette mieltä unisex-sandaaleista? Vankka kiinnitys jalkaan, ettei vaan lipeä jalasta vai lieneekö tarkoitus estää kaatuminen? Entä mitä pidätte samanlaisista tuulipuvuista?
Toki voi erottautua värillä ei siinä mitään.


BISNESPUKEUTUMINEN
Vaatetus on mennyt vuosi vuodelta yhä rennompaan suuntaan. "Mun aikana" pidettiin tiukasti jakkupukuja. Oltiin tavallaan kuin pukumiehet, mutta kyllä se naisen jakkupuku oli kuitenkin naisellinen.  Tai siihen liitetyt hulppeat korkokengät, korut ja upeat paidat tekivät niistä sellaiset värivaihtoehtojen lisäksi.
Ensimmäisen kerran havahduin todella rentoon bisnespukeutumiseen Ruotsissa jossa siihen aikaan asui yritykseni hallituksen puheenjohtaja. Pj tosin pukeutui aina tiukasti tummaan pukuun, mutta ei koskaan kravattiin - tämä kravaatittomuus rantau…
Uusimmat tekstit

Tämä hetki

Tomorrow never comes

On lauantain alkuilta. Koko päivä touhuttu, siivottu yhdessä kotia. Kaiken pitää olla siistiä ja puhdasta.  Mies on meillä se joka on siivousboss.  Hän on se joka meillä laittaa useimmin myös aamiaisen. Ja tuo sen sänkyyn.
Aamut eivät ole mua varten. 
Tänään ruokapöydässä keskustelu karkasi tulevaisuuteen.
Aikaan jolloin toista ei enää ole. Kumpaa meistä - sitähän ei kukaan onneksi tiedä. Olemme puhuneet asiat selviksi mitä sitten kun toisesta aika jättää.  Ajatus kuristaa kurkkua jo heti alkukeskustelun aikana. Olen sitä mieltä, että asiat on hyvä puhua selviksi.  Ensiksikin se tuntuu reilulta toista kohtaan kuka jää tänne ontumaan.
Mitä tehdä yksinäisille aamuille ja illoille. Miten kesät sujuu. Miten pimeä syksy ja pitkä talvi. Kainalo ja syli johon on aina tottunut käpertymään ei olekaan siinä enää jonain päivänä. Miten sopeutua olemaan yksin.  Olemme olleet yhdessä 43 vuotta joista naimisissakin tulevana kesänä 41. 
Musiikki soi kevyesti taustalla. Vähitelle…

Uutta uutta uutta....

Kevätaurinko tekee kepposiaan



Aina toi aurinko pääsee yllättämään. Sen voima on ällistyttävä. Putsaa pään matalapaineesta mikäli siellä sellaista sattuu olemaan. Luultavasti kaikilla on jollain tavalla syntynyt huonoa kuonaa ajatuksiin  pitkän ja pimeän talven aikana.
Valon ja kirkkauden lisääntyessä tulee myös voimakas tarve uudistua. Monellakin tapaa. Ainakin itselläni. Tukka kuntoon.  Iho sileäksi. Ripset tuuheaksi. Kroppa puhtaaksi valkoisesta kuivuudesta vastaanottamaan kevään ja kesän auringon.
Onneksi on luottotoimittajat näihin kaikkiin.
Parturi/kampaamo Nina's Tapanilassa on hoitanut mun hankalan, piikkisuoran ja pyörteisen kuontalon kuntoon jo vuosien ajan. Ja osaa todella myös leikata hiukset.
http://www.kampaamonina.fi
Ripset, kynnet, kasvot, body...tietysti Simona's Tarkkampujankatu 10. Laitoin juuri kynnet kevätkuntoon, eiks olekin kivat:-).
https://www.simonas.fi

Sitten tietysti se vaatekaappi...joka kevät sama probleema. Ei mitään päällepantavaa. Tuttua? Mulle vaivattominta on ti…

Varhaisen aamun oivallus

Olen huono lähtemään aamuvarhaisella mihinkään. En yksinkertaisesti vaan kuulu aamuihmisiin. Haavena ollut järjestää oma elämä sellaiseen kuosiin, että voisin valita työntekemisen muodon ja ajankohdan. Ja määrän. Nyt olen siinä tilanteessa. Ollut jo useita vuosia. Euforista. Vai onko.



Pysähdyin tuohon ajatukseen istuessani poikkeuksellisesti tänä aamuna eräässä ihanan tunnelmallisessa kahvilassa Helsingin keskustassa. Sisään astuessani vastaan tuli hurmaava kahvin ja tuoreiden leivonnaisten ja piiraiden tuoksu. Istahdin aamiaiselle syvään nojatuoliin aivan ikkunan viereen samalla seuraten kun ihmiset riensivät kukin mihinkin haastavan sohjoisessa kelissä. 
Laitoin kuulokkeet korville ja avasin valmennukseen liittyvän Podcastin samalla kun nautin kahvista ja mehevästä tonnikala-kananmuna-ruisleivästä. Seuraamani Podcast ei tällä kertaa pureutunut bisnesmaailman ytimeen vaan käsitteli yleisemmin ihmistä. Tahdonvoimaa.  Tahdonvoimia jotka taistelevat meissä.  Motivaatiota. Identiteettiä. Tavoi…

Maailma muuttuu eskoseni

Niin kliseinen sanonta, mutta niin totta. Surullista ja jollain tapaa haikeaa. Muutokset huomaa monista asioista.  En tarkoita omaa ikää saatika lisääntyneitä kiloja tai lisäryppyjä naamarissa. Toki niistäkin.
Ensimmäinen muutoksen huomaaminen oli melkoinen järkytys
Jotakuinkin 15 vuotta sitten oli ensimmäinen kesän alku kun saavuttiin mökille eikä isä ja äiti olleetkaan meitä enää vastassa kuten aina ennen. Aina. 
Nousin autosta ja katsoin melkein shokissa ympärille. Ei tullut savu saunan piipusta. Ei ollut kukaan viittomassa mihin auto on hyvä parkkeerata. Ei ollut kukaan halaamassa lujasti eikä toivottamassa lämpimästi tervetuloa.  Kaikki näytti niin tyhjältä ja kylmältä. Kokemus oli niin pysäyttävä, että muistan sen ja omat tunteeni vieläkin voimakkaana.
Vuodet vierivät ja elämä rullasi. Meistä oli tullut mökin emäntä ja isäntä.
Seuraava iso havainto on tältä kesältä
Pitkästä aikaa taas havahduin muutokseen kun olin mökin lenkkipolulla.  Tie ja pelto olivat samanlaisia kuin ennenkin. Samanl…

No Money No Honey

Pitääkö kaiken pyöriä rahan ympärillä? Jos ei ole rahaa – ei ole kivaa elämää? No Money No Honey?
Edellisessä blogissani kirjoitin unelmista ja haaveista. Osa haaveista on ollut kiinni moneysta, osa ei.
Onhan se niin, että raha mahdollistaa monia asioita. Se myös helpottaa huomattavasti monessa kohtaa. Ihan tavallisessa arjessa. Ilman niitä suuria unelmiakin. Joka muuta väittää väitän, että valehtelee.
Oma rahankäyttöni on ollut aika kaksijakoista.
Lapsena sain viikkorahaa 5 markkaa evästyksenä, että seuraavaan viikkorahan maksuun pitää edellisestä olla jotain jäljellä. Noh, olishan sitä ehkä jäänytkin, mutta kun paras Ystäväni ei saanut viikkorahaa niin me jaettiin omat rahani puokkiin. Ystävyys meni isän neuvojen edelle:-)
Saatiin sillä  2 mansikkapirtelöä Fasun baarista ja lisäksi molemmille karkkia. Oli viikon kohokohta mennä yhdessä pirtelölle ja karkkikioskille. Yhdessähän me tehtiin kaikki muukinJ
Sen verran raha kuitenkin kiinnosti ja tajusin omien vanhempien rajalliset varat, että pää…

Aurinko ja Tunteet

Vietimme kevättä aurinkoisessa maassa. Odotimme lumen sulamista Suomessa. Ja sulihan se vihdoin. Kotiinpaluun riemua oli  kun saimme kaikki Rakkaamme kainaloon. Sanoinkuvaamaton kiitollisuus.
Matkalta jäi paljon mietittävää ja muistoja. Eräs asia kiinnitti siellä huomioni ja jäi muita paremmin mieleen: 
PARISKUNTIEN KULKEMINEN KÄSI KÄDESSÄ
Se oli jotenkin niin silmiinpistävää ja IHANAA katsottavaa! Pariskunnat olivat eri ikäisiä. Eniten oli iäkkäitä, vanhoja pariskuntia. Mietin onko Espanjassa miesten kuolleisuusikä korkeampi kuin Suomessa koska TODELLA vanhoja pariskuntia oli paljon. Tai sitten miehet vaan näyttivät vanhoilta..sry..
Oli aivan superhellyyttävää katsoa kuinka luottavaisesti ihmiset pitivät toisiaan kädestä. Kuinka turvallisena olotilana se näyttäytyi muille.  Niin mekin kuljettiin. Kuljetaan aina. Myös täällä kylmyydessä. Me ei tarvita siihen aurinkoa eikä lämpöä.
Kun kävin tänään kotiamme lähellä olevassa ostoskeitaassa kukaan ei kävellyt käsikädessä. Ei heittänyt levollisia …