Siirry pääsisältöön

Aurinko ja Tunteet

Vietimme kevättä aurinkoisessa maassa. Odotimme lumen sulamista Suomessa.
Ja sulihan se vihdoin. Kotiinpaluun riemua oli  kun saimme kaikki Rakkaamme kainaloon. Sanoinkuvaamaton kiitollisuus.

Matkalta jäi paljon mietittävää ja muistoja. Eräs asia kiinnitti siellä huomioni ja jäi muita paremmin mieleen: 

PARISKUNTIEN KULKEMINEN KÄSI KÄDESSÄ

Se oli jotenkin niin silmiinpistävää ja IHANAA katsottavaa!
Pariskunnat olivat eri ikäisiä. Eniten oli iäkkäitä, vanhoja pariskuntia. Mietin onko Espanjassa miesten kuolleisuusikä korkeampi kuin Suomessa koska TODELLA vanhoja pariskuntia oli paljon. Tai sitten miehet vaan näyttivät vanhoilta..sry..

Oli aivan superhellyyttävää katsoa kuinka luottavaisesti ihmiset pitivät toisiaan kädestä. Kuinka turvallisena olotilana se näyttäytyi muille. 
Niin mekin kuljettiin. Kuljetaan aina. Myös täällä kylmyydessä. Me ei tarvita siihen aurinkoa eikä lämpöä.

Kun kävin tänään kotiamme lähellä olevassa ostoskeitaassa kukaan ei kävellyt käsikädessä. Ei heittänyt levollisia katseita kumppania kohtaan. 

Mikä saa käyttäytymään erilailla auringon lämmössä? 
Ehkä matkalla tajuaa oman itsensä ja parisuhteensa voimakkaampana kuin normioloissa. Voisiko olla näin?

Ehkä tajuaa elämän rajallisuuden ja haluaa vielä pitää toista kädestä kun se on mahdollista. Huomisesta kun ei ole takeita. Kliseistä, mutta niin totta.

Ehkä vertailee omaansa muihin vaivihkaa ja tuntee salaonnellisuutta rakkaudesta jonka voi näyttää käsikädessä kulkemisena.

Ehkä toivoo, että tämä kestää ikuisuuden eikä elämän rajallisuus kosketakaan itseä. Ummistaa silmänsä todellisuudelta. 
Tai sitten vaan nauttii hetkestä:-)

RAKKAUS ON KAIKKI.
ILMAN RAKKAUTTA EI OLE MITÄÄN.









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tämä hetki

Tomorrow never comes

On lauantain alkuilta. Koko päivä touhuttu, siivottu yhdessä kotia. Kaiken pitää olla siistiä ja puhdasta.  Mies on meillä se joka on siivousboss.  Hän on se joka meillä laittaa useimmin myös aamiaisen. Ja tuo sen sänkyyn.
Aamut eivät ole mua varten. 
Tänään ruokapöydässä keskustelu karkasi tulevaisuuteen.
Aikaan jolloin toista ei enää ole. Kumpaa meistä - sitähän ei kukaan onneksi tiedä. Olemme puhuneet asiat selviksi mitä sitten kun toisesta aika jättää.  Ajatus kuristaa kurkkua jo heti alkukeskustelun aikana. Olen sitä mieltä, että asiat on hyvä puhua selviksi.  Ensiksikin se tuntuu reilulta toista kohtaan kuka jää tänne ontumaan.
Mitä tehdä yksinäisille aamuille ja illoille. Miten kesät sujuu. Miten pimeä syksy ja pitkä talvi. Kainalo ja syli johon on aina tottunut käpertymään ei olekaan siinä enää jonain päivänä. Miten sopeutua olemaan yksin.  Olemme olleet yhdessä 43 vuotta joista naimisissakin tulevana kesänä 41. 
Musiikki soi kevyesti taustalla. Vähitelle…

Maailma muuttuu eskoseni

Niin kliseinen sanonta, mutta niin totta. Surullista ja jollain tapaa haikeaa. Muutokset huomaa monista asioista.  En tarkoita omaa ikää saatika lisääntyneitä kiloja tai lisäryppyjä naamarissa. Toki niistäkin.
Ensimmäinen muutoksen huomaaminen oli melkoinen järkytys
Jotakuinkin 15 vuotta sitten oli ensimmäinen kesän alku kun saavuttiin mökille eikä isä ja äiti olleetkaan meitä enää vastassa kuten aina ennen. Aina. 
Nousin autosta ja katsoin melkein shokissa ympärille. Ei tullut savu saunan piipusta. Ei ollut kukaan viittomassa mihin auto on hyvä parkkeerata. Ei ollut kukaan halaamassa lujasti eikä toivottamassa lämpimästi tervetuloa.  Kaikki näytti niin tyhjältä ja kylmältä. Kokemus oli niin pysäyttävä, että muistan sen ja omat tunteeni vieläkin voimakkaana.
Vuodet vierivät ja elämä rullasi. Meistä oli tullut mökin emäntä ja isäntä.
Seuraava iso havainto on tältä kesältä
Pitkästä aikaa taas havahduin muutokseen kun olin mökin lenkkipolulla.  Tie ja pelto olivat samanlaisia kuin ennenkin. Samanl…

Uutta uutta uutta....

Kevätaurinko tekee kepposiaan



Aina toi aurinko pääsee yllättämään. Sen voima on ällistyttävä. Putsaa pään matalapaineesta mikäli siellä sellaista sattuu olemaan. Luultavasti kaikilla on jollain tavalla syntynyt huonoa kuonaa ajatuksiin  pitkän ja pimeän talven aikana.
Valon ja kirkkauden lisääntyessä tulee myös voimakas tarve uudistua. Monellakin tapaa. Ainakin itselläni. Tukka kuntoon.  Iho sileäksi. Ripset tuuheaksi. Kroppa puhtaaksi valkoisesta kuivuudesta vastaanottamaan kevään ja kesän auringon.
Onneksi on luottotoimittajat näihin kaikkiin.
Parturi/kampaamo Nina's Tapanilassa on hoitanut mun hankalan, piikkisuoran ja pyörteisen kuontalon kuntoon jo vuosien ajan. Ja osaa todella myös leikata hiukset.
http://www.kampaamonina.fi
Ripset, kynnet, kasvot, body...tietysti Simona's Tarkkampujankatu 10. Laitoin juuri kynnet kevätkuntoon, eiks olekin kivat:-).
https://www.simonas.fi

Sitten tietysti se vaatekaappi...joka kevät sama probleema. Ei mitään päällepantavaa. Tuttua? Mulle vaivattominta on ti…