keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Varhaisen aamun oivallus




Olen huono lähtemään aamuvarhaisella mihinkään. En yksinkertaisesti vaan kuulu aamuihmisiin.
Haavena ollut järjestää oma elämä sellaiseen kuosiin, että voisin valita työntekemisen muodon ja ajankohdan. Ja määrän. Nyt olen siinä tilanteessa. Ollut jo useita vuosia.
Euforista. Vai onko.




Pysähdyin tuohon ajatukseen istuessani poikkeuksellisesti tänä aamuna eräässä ihanan tunnelmallisessa kahvilassa Helsingin keskustassa. Sisään astuessani vastaan tuli hurmaava kahvin ja tuoreiden leivonnaisten ja piiraiden tuoksu. Istahdin aamiaiselle syvään nojatuoliin aivan ikkunan viereen samalla seuraten kun ihmiset riensivät kukin mihinkin haastavan sohjoisessa kelissä. 

Laitoin kuulokkeet korville ja avasin valmennukseen liittyvän Podcastin samalla kun nautin kahvista ja mehevästä tonnikala-kananmuna-ruisleivästä. Seuraamani Podcast ei tällä kertaa pureutunut bisnesmaailman ytimeen vaan käsitteli yleisemmin ihmistä. Tahdonvoimaa. 
Tahdonvoimia jotka taistelevat meissä. 
Motivaatiota. Identiteettiä. Tavoitteita.
Todella mielenkiintoista ja avartavaa. Ei mitään sellaista mitä meistä jokainen ei jo tietäisi jos pysähtyisi asiaa miettimään. Usein vaan on niin, että tarvitaan joku toinen sanomaan asioita jotta ne oivaltaa. 

Tahdonvoima ja motivaatio tuuppaavat meitä eteenpäin. Jos antautuu vaan vietäväksi saattaa olla ihan jossain muussa elämäntilanteessa kuin mihin olisi halunnut. Siitä ei seuraa kuin alistumista huonoille olosuhteille. Ja siitä tuskin seuraa mitään mukavaa. 
Matkalla omiin tavoitteisiin tulee kaikille hidasteita, jopa suoranaisia esteitä. Mutta kun on riittävästi tahdonvoimaa ja motivaatiota päästä omaan päämäärään niin sinne kyllä pääsee. Tänään rauhallisessa, vähän erilaisessa aamuhetkessä, valmennusta kuunnellen ymmärsin koko hienouden.

Olotilaa voi kutsua hyvinkin eufooriseksi. Riemua omasta tavoitteeseenpääsystä. Välitilinpäätös omasta Elämä Oy:stä.
Sitten iski ajatus: Mitä seuraavaksi? Riittääkö tämä?


Euforinen tila ei tietenkään kestä ikuisuuksiin. Kaikkeen tottuu ja monista ennen niin haaveiltavista asioista tulee arkipäivää. 
On siis aika tehdä uudet tavoitteet. Kurkottaa johonkin joka kiehtoo, motivoi ja saa aikaan kiksejä. Vauhdilla ei ole niin väliä. 

Let's rock'n roll!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Varhaisen aamun oivallus

Olen huono lähtemään aamuvarhaisella mihinkään. En yksinkertaisesti vaan kuulu aamuihmisiin. Haavena ollut järjestää oma elämä sell...